MAJn sytykkeenä on toiminut kaksi asiaa. Ensimmäisenä inspiraationa meidän perustajien mummu, Elsa, kenelle hänen viimeisinä vuosina oli vaikeaa saada eri palveluita. Oli yllättävän vaikeaa löytää ja tilata jalkahoitaja palvelutaloon. Toisaalta, perustajamme Linda on pari vuosikymmentä tehnyt kauneus- ja hyvinvointialalla töitä ja nähnyt haasteet niin vuokratuolilaisen, sopimusyrittäjän kuin oman liikkeen pyörittäjän vinkkelistä.

MAJta ajaa eteenpäin kaikessa kehittämisessä perusajatus “Kauneus- ja hyvinvointipalvelut kuuluvat kaikille”. Tämä arvolupaus kuuluu sekä asiakkaille, jotka ovat jääneet palveluiden ulkopuolelle että alan ammattilaisille.

Hesari julkaisi viime viikolla artikkelin parturi-kampaamoiden tuskasta koronan puristuksessa kalliiden liiketilavuokrien vuoksi. Globaalisti kauneus- ja hyvinvointiala on kärsinyt pahasti viimeisen vuoden aikana, monissa maissa Suomea jopa huomattavasti enemmän erittäin tiukkojen rajoitusten vuoksi. Kuitenkin myös Suomessa ala on kärsinyt merkittävästi. Yhtenä isona syynä on juuri hyvin suuret kiinteät kulut alalla jossa n. 90% toimijoista on mikroyrittäjiä. Verrattuna suurempiin yrityksiin, salongin tai vuokratuolin kulut ovat suhteettoman suuret ja koronan tyylisen kriisin iskiessä ei liikkuvia osasia josta joustaa, ole monia. Silloin näemme valitettavasti sekä konkursseja että tilanteita joissa (yksin)yrittäjät sinnittelevät huomattavia aikoja palkatta.

Palataan arvolupaukseemme. MAJn tavoitteena on tarjota joustavampi ja riskittömämpi tapa alan ammattilaisten tehdä rakastamaansa työtä. MAJlla ei makseta seinistä, vaan ammattilaiset liikkuvat asiakkaiden luokse. Olemme kehittäneet liikkuvaan työhön sopivat välineet ja MAJn palkkio on alle puolet alan normaalista tuolivuokrasta tai komissiosta. Palkkio maksetaan vain toteutuneista ostoista. MAJlla haluamme mahdollistaa ja liikkuvan työn jota ammattilainen voi tehdä niin täyspäiväisesti kuin osa-aikaisesti, vaikka oman liikkeen ohella.

Sektorin vakiintuneiden toimintatapojen mukaan alan ammattilaiset maksavat huomattavia vuokria ja tekevät pitkiä päiviä, tienaten melko matalaa palkkaa. Kauneus- ja hyvinvointialan ulkopuolelta tulleena, olen ollut erittäin yllättynyt sektorin melko kyseenalaisista käytännöistä jotka eivät ole omiaan kehittämään alan hyvinvointia. Vaikkakin lähes kaikki Suomessa alalla toimivat yrittäjinä, ja täten kantavat yrittäjän vastuun ja riskit, voi osa liikkeistä asettaa huomattavia rajoituksia sopimus- tai vuokratuoliyrittäjille. Itselle on tullut vastaan mm. esimerkkejä joissa estetään toiseen liikkeeseen siirtyminen tietyn kilometrisäteen sisällä. Melko merkittäviä kilpailullisia ja elinkeinonharjoittamisen rajoituksia ammattilaisille jotka eivät ole edes palkkasuhteessa. Valitettavasti koronan tyyppinen kriisi voi kärjistää kyseisten kilpaluesteiden tuomia ongelmia ja lisätä yrittäjien ahdinkoa. Koronan moukkaroidessa useimpia, voi se myös houkutella joissakin halua käyttää hyväksi näitä, vähintäänkin epäilyttäviä, sopimuskäytänteitä.